《罗密欧与朱丽叶》第二幕第二场 8-中芬对照

ROMEO. Ma vannon, impi, kuun tuon pyhän kautta, Mi hopeillaan nuo puiden latvat päärmää.	罗密欧  姑娘，凭着这一轮皎洁的月亮，它的银光涂染着这些果树的梢端，我发誓——
JULIA. Oi, älä vanno kautta kuun, se vaihtuu Ja kuukausittain muuttaa muotoaan; Näin tulee lempes yhtä muuttuvaksi.	朱丽叶   啊！不要指着月亮起誓，它是变化无常的，每个月都有盈亏圆缺；你要是指着它起誓，也许你的爱情也会像它一样无常。
ROMEO. Min kautta vannon?	罗密欧  那么我指着什么起誓呢？
JULIA.                    Älä lainkaan vanno; Tai, jos niin tahdot, armaan itses kautta, Jot' epäjumalana jumaloin, Sua silloin uskon.	朱丽叶  不用起誓吧；或者要是你愿意的话，就凭着你优美的自身起誓，那是我所崇拜的偶像，我一定会相信你的。
ROMEO.                    Oi, jos harras lempi —.	罗密欧  要是我的出自深心的爱情——