《罗密欧与朱丽叶》第二幕第二场 2-中芬对照

JULIA.                                  Voi mua!	朱丽叶  唉！
ROMEO. Hän puhuu! — Puhu taasen, kirkas enkeli! Niin ylvä yössä olet pääni päällä, Kuin taivaan siivillinen airut silmiss' On hämmästyvän kuolevaisen, joka Kumartuin taapäin sitä tuijottaa, Kun leijuvilla pilvillä se liitää Ja povell' ylä-ilmain purjehtii.	罗密欧  她说话了。啊！再说下去吧，光明的天使！因为我在这夜色之中仰视着你，就像一个尘世的凡人，张大了出神的眼睛，瞻望着一个生着翅膀的天使，驾着白云缓缓地驰过了天空一样。
JULIA. Oi, Romeo, Romeo! Miksi olet Romeo? Isäsi, nimes kiellä; tai jos sinä Et sitä tahdo, vanno lempes mulle, Ja Capulet en enään ole minä.	朱丽叶  罗密欧啊，罗密欧！为什么你偏偏是罗密欧呢？否认你的父亲，抛弃你的姓名吧；也许你不愿意这样做，那么只要你宣誓做我的爱人，我也不愿再姓凯普莱特了。
ROMEO (syrjään). Puhunko jo, vai kuuntelenko vielä?	罗密欧  （旁白）我还是继续听下去呢，还是现在就对她说话？