《罗密欧与朱丽叶》第一幕第三场 4-中芬对照

IMETTÄJÄ. No, päälle taikka vaille; Pietarina Hän täyttää neljätoista. Hän ja Sanna — Herrassa levätköön! — ol' yhtä vanhat. — Niin, taivaass' on nyt Sanna; liian hyvä Hän oli mulle. Mutta, niinkuin sanoin, Hän Pietarina täyttää neljätoista. Niin maarin, niin; sen vielä hyvin muistan: Maanjäräyksest' on yksitoista vuotta; Ja sinä vuoden päivänä — en koskaan Sit' unhota — ma häntä vieroitin. Malia olin rinnoilleni pannut Ja päiväss' istuin kyyhkyslakan alla — Te silloin Mantuass' olitte ja kreivi — Niin, kyllä minä muistan! — Niinkuin sanoin; Kun rinnallani malin maistoi hän Ja tunsi karvaaks sen, tuo sievä hupsu, Ih! kuinka irvisti ja rinnan heitti! Rasahti kyyhkyslakka; tarvis, takaan, Ei ollut käskeä mua tieheni. Ja siitä päiväst' yksitoist' on vuotta. Jo yksinään hän seistä voi, niin maarin, Osaspa juosta, vaaperrella pitkin; Juur' päivää ennen otsansakin särki; Ja silloin mieheni — hän Herrass' olkoon! — Hän oli hauska mies: — maast' otti lapsen; "Hei", sanoi hän, "noin nokillesko kaadut; — Kun viisastut, niin kaadut seljälles. Niin, Julia, eikö niin?" ja, totta vieköön, Laps kulta vaikeni ja vastas: "niin." Nyt nähdään, kuinka leikki toteen käy! Jos tuhat vuotta eläisin, niin, totta, Tuon aina muistan: "Eikö niin?" hän sanoi, Ja lapsi vaikeni ja vastas: "niin."

乳媪  不多不少，不先不后，到收获节的晚上她才满十四岁。苏珊跟她同年——上帝安息一切基督徒的灵魂！唉！苏珊是跟上帝在一起啦，我命里不该有这样一个孩子。可是我说过的，到收获节的晚上，她就要满十四岁啦；正是，一点不错，我记得清清楚楚的。自从地震那一年到现在，已经十一年啦；那时候她已经断了奶，我永远不会忘记，不先不后，刚巧在那一天；因为我在那时候用艾叶涂在奶头上，坐在鸽棚下面晒着太阳；老爷跟您那时候都在曼多亚。瞧，我的记性可不算坏。可是我说的，她一尝到我奶头上的艾叶的味道，觉得变苦啦，嗳哟，这可爱的小傻瓜！她就发起脾气来，把奶头摔开啦。那时候地震，鸽棚都在摇动呢：这个说来话长，算来也有十一年啦；后来她就慢慢地会一个人站得直挺挺的，还会摇呀摆的到处乱跑，就是在她跌破额角的那一天，我那去世的丈夫——上帝安息他的灵魂！他是个喜欢说说笑笑的人，把这孩子抱了起来，“啊！”他说，“你往前扑了吗？等你年纪一大，你就要往后仰了；是不是呀，朱丽？”谁知道这个可爱的坏东西忽然停住了哭声，说“嗯。”嗳哟，真把人都笑死了！要是我活到一千岁，我也再不会忘记这句话。“是不是呀，朱丽？”他说；这可爱的小傻瓜就停住了哭声，说“嗯。”