《罗密欧与朱丽叶》第一幕第五场 17-中芬对照

IMETTÄJÄ.                      Heti, heti! — Jo vieraat lähti, lähtekäämme meki.	乳媪  就来，就来！来，咱们去吧；客人们都已经散了。
(Menevät.)	（同下。）
KUORO (astuu esiin). Nyt vanha rakkaus hautaan hoiperoi, Perijäks nuori lempi hapuileepi; Ja kauneus tuo, mi kuolon tuskat toi, Jo rinnall' armaan Julian himmeneepi. Nyt Romeo lemmittynä on ja lempii, Katseiden tenho humauksen luo; Hän luultua nyt vihollistaan hempii, Ja lemmen turma-syöttiin tarttuu tuo. Ei vihollisna tilaisuutta hällä Valoja lemmitylleen kuiskaamaan; Ja keinot vielä huonommat on tällä Tavata kaivattua armastaan. Mut lempi voiman, aika keinot suo, Suurimpaan tuskaan suurint' ihaa tuo.	开场诗 　　　致辞者上。 旧日的温情已尽付东流， 　新生的爱恋正如日初上； 为了朱丽叶的绝世温柔， 　忘却了曾为谁魂思梦想。 罗密欧爱着她媚人容貌， 　把一片痴心呈献给仇雠； 朱丽叶恋着他风流才调， 　甘愿被香饵钓上了金钩。 只恨解不开的世仇宿怨， 　这段山海深情向谁申诉？ 幽闺中锁住了桃花人面， 　要相见除非是梦魂来去。 可是热情总会战胜辛艰， 苦味中间才有无限甘甜。
(Poistuu.)	（下。）