Kiinalainen tapakulttuuri perustuu yhteisöllisyyteen

Mäntässä vietettiin kiinalaista iltaa 8. lokakuuta. Tapahtuma sai arvokkaat puitteet Klubilla, ja kiinalaisittain koristeltuun juhlasaliin oli kokoontunut reilut 70 osanottajaa. Illan teemana oli kiinalainen tapa- ja businesskulttuuri. Vapaamuotoisessa tilaisuudessa yleisö sai kysellä kiinalaisesta kulttuurista Ju Leilta, suomalaisittain Pekalta, ja Taiwanilla 14 vuotta asuneelta maahanmuuttokoordinaattorilta ja illan tulkkina toimineelta Tomi Virolaiselta.

 

Ilta oli yhdistetty Klubilla pidettävään kaksipäiväiseen työperusteisen maahanmuuton verkostoseminaariin. Mäntän seudun koulutuskeskuksen hallinnoman Immigratum-projektin isännöimässä seminaarissa käsitellään sosiaali- ja terveysalan rekrytointia Suomessa, ulkomaalaisten lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan pätevöittämistä sekä lähtömaakoulutusten järjestämistä. Kiinalaiseen iltaan osallistunut Timo Jalkanen oli saapunut seminaariin Kotkasta.

 

- Kiina-ilta on ollut hurjan antoisa, koska tämä ei ole pysähtynyt pinnallisiin ilmiöihin vaan perusasioita on käyty läpi. Onnistuminen on mielestäni pitkälle illan juontajan ansiota, hän kiitteli.

 

Kaikki suhteet ovat tärkeitä

 

Ju Lei työskentelee Suomessa koneistajana, ja on kahden vuoden aikana sopeutunut hyvin suomalaiseen kulttuuriin. Oleellisia kulttuurieroja mietittäessä Ju Lei pohti, että eurooppalainen kulttuuri perustuu tieteeseen, uskontoihin ja lakeihin. Kiinalainen kulttuuri perustuu buddhalaisuuteen, konfutselaisuuteen ja taolaisuuteen pohjautuvaan etiikkaan ja moraalikäsitykseen sekä taiteeseen ja tuhansien vuosien historiaan. Ju Lei tarkensi, että kyse on etenkin lain merkityksestä. Länsimaisessa yhteiskunnassa laki on suuressa asemassa, Kiinassa taas laki ei hänen mukaansa aina täytä moraalin ja etiikan ehtoja.

 

Ju Lei korosti useaan otteeseen sitä, että kiinalainen tapa suhtautua muihin ihmisiin eroaa länsimaalaisesta tyylistä. Hän itse kannattaa suomalaista suoraa lähestymistapaa ja toivoo, että Kiinassa opittaisiin yksinkertaisempaa suhtautumista toisiin ihmisiin. Kiinalaisessa yhteiskunnassa ihmisillä on riippuvuussuhde toisiinsa,

 

 

Radio86:n Kiinakauppa vastasi illan teetarjoilusta. (Lähde: Radio86)

koska yhteisöllisessä kulttuurissa kaikki suhteet ovat tärkeitä. Tämä liittyy myös kasvojen menettämisen käsitykseen; yhtäkään suhdetta ei voi katkaista, mainetta on pidettävä yllä.

Suomalaiset taas voisivat ottaa oppia kiinalaisilta siinä, että avioliittoa kunnioitettaisiin enemmän eikä erottaisi liian kevyin perustein.

Tomi Virolainen tiivisti illan päätteeksi, että kiinalaisessa kulttuurissa on viisi keskeistä ominaisuutta: hierarkia, harmonia, yhteisöllisyys, “kasvojen” käsite sekä käytännöllisyys. Ju Lein puheissa nämä samat asiat tulivat esiin konkreettisina esimerkkeinä.

 

Konferenssitulkki Marketa Pedronovà oli kiinnostunut illan juontajan tulkkaamisesta.

- Tulin Mäntän seminaariin kielikoulutuksen merkeissä. Kiinalainen ilta kiinnosti. Olen erityisesti seurannut juontajan työtä. Työskentelen konferenssitulkkina ja kiinnitän aina huomiota, kuinka paljon juontaja tulkkaa ja paljonko lisää itse, paljonko on vieraan omaa puhetta ja paljonko juontajan omaa ajattelua.

 

 

Mäntän Klubin Kiinalaiseen iltaan saapui reilut 70 osallistujaa. (Lähde: Radio86)

Illan emäntä Teija Kuukka oli tyytyväinen runsaaseen osallistujamäärään.

- Idea kiinalaiseen iltaan tuli siitä, että olimme aikanaan Tomi Virolaisen kanssa Parkanossa venäläisessä illassa. Meillähän on kohderyhmänä venäläiset ja kiinalaiset, ja järjestimme kaksi viikkoa sitten Virroilla venäläisen illan. Ja kun sitä alettiin järjestää tuli mieleen, että tietysti sitten Mänttään kiinalainen ilta, kun meillä on täällä niin paljon kiinalaisia.

 

Immigratum-projekti toimii Pohjois- ja Luoteis-Pirkanmaalla ja tuottaa maahanmuuttajien tukipalveluita ja kehittää työperusteista maahaanmuuttoa. Projekti on kotouttanut noin 180 maahanmuuttajaa.