Olipa kerran isopaha susi, jonka nimi on Olli. Ollilla oli tapana jahdata lampaita, kun hän oli nuori susi. Kun Olli täytti 3v. Hän palasi kiusausreissultaan kotiin huutaen äidilleen "äiti olen kotona ja toin sinulle tuliaisia naapurin mailta Ja se on takapihalla!" Äiti ihmetteli mitä tuliaisia Olli mahtoikaan tuoda hänelle, sillä lammaslauman pitäisi olla monien kilometrien päässä takapihalta joten äiti katsoi ulos ikkunastaan ja huusi "mistä sinä olet tuon lammaslauman löytänyt?".
No isopaha susi vastasi, että "naapurin mailta". Hetken aikaa äiti mietti, että pitäisikö lammaslauma palauttaa oikealle omistajalleen? Mutta kumminkin äiti päätyi siihen tulokseen, että hän pitäisikin lammaslauman itsellään.
Vuosia kului ja isostasudesta kasvoi isompisusi. Näinä vuosina Ollin äiti oli kerennyt jo lähteä Ollin kolosta toisen suden koloon jossa hän eli onnellisena elämänsä loppuunasti. Mutta Olli jatkoi lammaskatraansa hoivaamista, kunnes Olli kutsui ystävänsä koolle pitääkseen lammaspaistijuhlat. Ystävät saapuivat ja Olli oli kerennyt juuri paistaa lampaan ja jopa maistaakin sitä kun hänelle alkoi ilmestyä kummallisia pisamia ja päätä alkoi jomottaa kauheasti. Olli joutui perumaan lammaspaistijuhlat, koska hän lähti lääkärin vastaanotolle. Lääkäri sanoi Ollille, että hänen olisi lopetettava lampaitten syöminen sillä Ollilla on lammas allergia. Jos Olli ei lopeta lampaitten syömistä niin se tulisi aiheuttamaan tuskallisia kipuja Ollin päässä. Siitä päivästä lähtien Olli on joutunut kuulemaan kavereitten ivaa ja hän on joutunut syömään ainoastaan kasvisruokaa.