芬兰语恐怖故事：Antonyn tarina-第四章

4 LUKU

Jenny ja minä olimme pakokauhun vallassa! -Tulipalo! Pois täältä! Ulos!

Huusin täyttä kurkkua. Jenny ja minä juoksimme minkä kintuista pääsimme

portaita alas. Mutta sitten tapahtui jotain... Olin likastunut! Lensin selälteen

portaisiin. Tunsin kuinka kipu kävi selässä. -Auuh! Huusin. Jenny oli portaiden

alapäässä. Lensin kuperkeikkaa portaita alas. Kohta olin alhaalla. Jenny

oli vielä sisällä odottamassa minua. Juoksimme ulos täyttä vauhtia.

en kuitenkään pystynyt kunnolla juoksemaan, koska olin satuttanut selkäni

portaissa. Jenny oli metrin edelläni. Olimme ulkona! Sitten kuului rasahdus.

Kraks! Kuulin kuinka takanani kuului iso tömähdys. Jos en olisi juossut

olisin nyt murskana! Iso lautakasa olisi tipahtanut päälleni. Juoksin hengä-

styneenä ulos missä kaikki muutkin olivat. Haines, Äitini, Isäni ja Jenny.

-Auuh! Selkään sattuu! Voihkaisin kivusta. Äiti ja isä oliva huolestuneita

minusta.-Selkäni! Kaaduin portaissa! Kuulin kuinka ambulanssin ja paloauton

sireenit kuuluivat jostain läheltä. Michaelkin oli tullut katsomaan tulipaloa!

- Mitä tapahtui?`Hän kysyi. Jenny selitti Michaelille mitä oli tapahtunut.

Isä sanoi: - Mennään lääkäriin! Menin Ambulanssiin istumaan. Ambulanssi

oli iso. Sen kuljettajalla oli sininen paita ja siniset housut. Myös sininen lakki.

Lääkäriin oli 15 kilometriä. Olimme kymmenessä minuutissa perillä.