【诗篇】第94章

94:1 Sinä koston Jumala, Herra, sinä koston Jumala, ilmesty kirkkaudessa.
94:2 Nouse, maan tuomari, kosta ylpeille heidän tekonsa.
94:3 Kuinka kauan jumalattomat, Herra, kuinka kauan jumalattomat saavat riemuita?
94:4 Ne syytävät suustaan julkeita sanoja, ne röyhkeilevät, kaikki nuo väärintekijät.
94:5 Sinun kansaasi, Herra, he runtelevat, ja sinun perintöosaasi he rasittavat.
94:6 He tappavat leskiä ja muukalaisia ja murhaavat orpoja.
94:7 Ja he sanovat: "Ei Herra sitä näe, ei Jaakobin Jumala sitä huomaa."
94:8 Ymmärtäkää, te kansan järjettömät, ja te tomppelit - milloin te tulette järkiinne?
94:9 Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi?
94:10 Joka kansat kasvattaa, hänkö ei rankaisisi, hän, joka ihmisille opettaa tiedon?
94:11 Herra tuntee ihmisten ajatukset; sillä he ovat kuin tuulen henkäys.
94:12 Autuas se mies, jota sinä, Herra, kuritat ja jolle sinä opetat lakisi,
94:13 antaaksesi hänelle rauhan pahoilta päiviltä, kunnes jumalattomalle on kaivettu hauta!
94:14 Sillä Herra ei hylkää kansaansa eikä perintöosaansa heitä,
94:15 vaan oikeus on vielä noudattava vanhurskautta, ja kaikki oikeamieliset seuraavat sitä.
94:16 Kuka nousee minun puolelleni pahoja vastaan, kuka asettuu minun rinnalleni väärintekijöitä vastaan?
94:17 Ellei Herra olisi minun apuni, pian minun sieluni asuisi hiljaisuuden maassa.
94:18 Kun minä ajattelen: "Minun jalkani horjuu", niin sinun armosi, Herra, minua tukee.
94:19 Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinun lohdutuksesi ilahuttaa minun sieluni.
94:20 onko yhteyttä sinun kanssasi turmion tuomioistuimella, jossa väkivaltaa tehdään lain varjolla,
94:21 ahdistetaan vanhurskaan sielua ja tuomitaan syylliseksi viaton veri?
94:22 Mutta Herra on minun linnani, Jumalani on minun suojakallioni.
94:23 Hän kostaa heille heidän ilkityönsä ja hukuttaa heidät heidän pahuutensa tähden. Herra, meidän
Jumalamme, hukuttaa heidät.