【诗篇】第63章

63:1 Daavidin virsi, kun hän oli Juudan erämaassa.
63:2 Jumala, sinä olet minun Jumalani, sinua minä etsin varhain; sinua minun sieluni janoaa, sinua halajaa
minun ruumiini kuivassa ja nääntyvässä, vedettömässä maassa.
63:3 Niin minä katselin sinua pyhäkössä, nähdäkseni sinun voimasi ja kunniasi.
63:4 Sillä sinun armosi on parempi kuin elämä, minun huuleni ylistäkööt sinua.
63:5 Niin minä kiitän sinua elinaikani, nostan käteni sinun nimeesi.
63:6 Minun sieluni ravitaan niinkuin lihavuudella ja rasvalla, ja minun suuni ylistää sinua riemuitsevilla
huulilla,
63:7 kun minä vuoteessani sinua muistan ja ajattelen sinua yön vartiohetkinä.
63:8 Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipiesi suojassa minä riemuitsen.
63:9 Minun sieluni riippuu sinussa kiinni, sinun oikea kätesi tukee minua.
63:10 Mutta he etsivät minun henkeäni omaksi turmiokseen, he menevät maan syvyyksiin.
63:11 Heidät annetaan miekalle alttiiksi, he joutuvat aavikkosutten osaksi.
63:12 Mutta kuningas on iloitseva Jumalassa; hän on jokaisen kerskaus, joka hänen kauttansa vannoo. Sillä
valhettelijain suu tukitaan.