【诗篇】第92章

92:1 Virsi, sapatinpäivä-laulu.
92:2 Hyvä on Herraa kiittää ja veisata kiitosta sinun nimellesi, sinä Korkein,
92:3 aamulla julistaa sinun armoasi ja yön tullen sinun totuuttasi
92:4 kymmenkielisillä soittimilla ja harpuilla, kannelta soittaen.
92:5 Sillä sinä ilahutat minua, Herra, töilläsi; minä riemuitsen sinun kättesi teoista.
92:6 Kuinka suuret ovat sinun tekosi, Herra! Sinun ajatuksesi ovat ylen syvät.
92:7 Järjetön mies ei tätä ymmärrä, eikä sitä älyä tomppeli.
92:8 Kun jumalattomat rehottavat niinkuin ruoho ja väärintekijät kaikki kukoistavat, on se heidän ikuiseksi
häviöksensä.
92:9 Mutta sinä, Herra, olet korkea iankaikkisesti.
92:10 Sillä katso, sinun vihollisesi, Herra, katso, sinun vihollisesi hukkuvat, kaikki väärintekijät joutuvat
hajallensa.
92:11 Mutta minun sarveni sinä kohotat kuin villihärän sarvet; minut voidellaan tuoreella öljyllä.
92:12 Ja iloiten minun silmäni katsovat vainoojiani, minun korvani kuulevat noista pahoista, jotka ovat
nousseet minua vastaan.
92:13 Vanhurskas viheriöitsee kuin palmupuu, hän kasvaa kuin Libanonin setri.
92:14 He ovat istutetut Herran huoneeseen, he viheriöitsevät meidän Jumalamme kartanoissa.
92:15 Vielä vanhuudessaan he tekevät hedelmää, ovat mehevät ja vihannat
92:16 ja julistavat, että Herra on vanhurskas, hän, minun kallioni, ja ettei hänessä vääryyttä ole.