【诗篇】第18章

18:1 Veisuunjohtajalle; Herran palvelijan Daavidin virsi, jonka sanat hän puhui Herralle sinä päivänä, jona
Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa vallasta ja Saulin kädestä.
18:2 Hän sanoi: Sydämestäni minä rakastan sinua, Herra, minun voimani,
18:3 Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani, minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen,
minun kilpeni, autuuteni sarvi ja varustukseni.
18:4 Ylistetty olkoon Herra! - niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun.
18:5 Kuoleman paulat piirittivät minut, turmion virrat peljästyttivät minut.
18:6 Tuonelan paulat kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut.
18:7 Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani; hän kuuli minun ääneni
temppelistänsä, ja minun huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa.
18:8 Silloin maa huojui ja järisi, vuorten perustukset järkkyivät; ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.
18:9 Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustansa, palavat hiilet hehkuivat hänestä.
18:10 Hän notkisti taivaat ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla.
18:11 Ja hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, ja hän liiti tuulen siivillä;
18:12 hän pani pimeyden verhoksensa, majaksensa yltympäri: mustat vedet, paksut pilvet.
18:13 Hohteesta, joka kävi hänen edellänsä, purkautuivat pilvet rakeiksi ja palaviksi hiiliksi.
18:14 Ja Herra jylisi taivaassa, Korkein antoi äänensä kaikua, tulla rakeita ja palavia hiiliä.
18:15 Hän lennätti nuolensa ja hajotti heidät, paljon salamoita ja kauhistutti heidät.
18:16 Silloin vetten syvyydet tulivat näkyviin, ja maanpiirin perustukset paljastuivat sinun nuhtelustasi,
Herra, sinun vihasi hengen puuskauksesta.
18:17 Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä;
18:18 hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua
väkevämmät.
18:19 He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni.
18:20 Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun.
18:21 Herra tekee minulle minun vanhurskauteni mukaan, minun kätteni puhtauden mukaan hän minulle
maksaa.
18:22 Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut pois Jumalastani, jumalattomuuteen.
18:23 Kaikki hänen oikeutensa ovat minun silmieni edessä, enkä minä hänen käskyjänsä syrjään sysää.
18:24 Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.
18:25 Sentähden Herra palkitsee minulle minun vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin käteni ovat
puhtaat hänen silmiensä edessä.
18:26 Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta kohtaan nuhteeton;
18:27 puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja.
18:28 Sillä sinä pelastat nöyrän kansan, mutta ylpeät silmät sinä painat alas.
18:29 Sillä sinä annat minun lamppuni loistaa; Herra, minun Jumalani, valaisee minun pimeyteni.
18:30 Sinun avullasi minä hyökkään rosvojoukkoa vastaan; Jumalani avulla minä ryntään ylitse muurin.
18:31 Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen
turvaavat.
18:32 Sillä kuka muu on Jumala kuin Herra, ja kuka pelastuksen kallio, paitsi meidän Jumalamme -
18:33 se Jumala, joka minut voimalla vyöttää ja tekee minun tieni nuhteettomaksi,
18:34 tekee minun jalkani nopeiksi niinkuin peurat ja asettaa minut kukkuloilleni,
18:35 joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään!
18:36 Sinä annat minulle pelastuksen kilven, ja sinun oikea kätesi minua tukee; sinun laupeutesi tekee
minut suureksi.
18:37 Sinä annat minun askeleilleni avaran tilan, ja minun jalkani eivät horju.
18:38 Minä ajan vihollisiani takaa ja saavutan heidät enkä palaja, ennenkuin teen heistä lopun;
18:39 minä murskaan heidät, niin etteivät voi nousta, he sortuvat minun jalkojeni alle.
18:40 Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani minun alleni.
18:41 Sinä ajat minun viholliseni pakoon, ja vihamieheni minä hukutan.
18:42 He huutavat, mutta pelastajaa ei ole, huutavat Herraa, mutta hän ei heille vastaa.
18:43 Minä survon heidät tomuksi tuuleen, viskaan heidät niinkuin loan kadulle.
18:44 Sinä pelastat minut kansan riidoista, sinä asetat minut pakanain pääksi, kansat, joita minä en tunne,
palvelevat minua.
18:45 Jo korvan kuulemalta he minua tottelevat; muukalaiset matelevat minun edessäni.
18:46 Muukalaiset masentuvat ja tulevat vavisten varustuksistansa.
18:47 Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni ja ylistetty minun pelastukseni Jumala,
18:48 Jumala, joka hankkii minulle koston ja saattaa kansat minun valtani alle;
18:49 sinä, joka pelastat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut
väkivaltaisesta miehestä.
18:50 Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta,
18:51 sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja teet laupeuden voidellullesi, Daavidille ja hänen
jälkeläisilleen, iankaikkisesti.