【诗篇】第6章

6:1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; matalassa äänialassa; Daavidin virsi.
6:2 Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi minua kurita.
6:3 Herra, armahda minua, sillä minä olen näännyksissä; paranna minut, Herra, sillä minun luuni ovat
peljästyneet,
6:4 ja minun sieluni on kovin peljästynyt. Voi, Herra, kuinka kauan?
6:5 Käänny, Herra, vapahda minun sieluni, pelasta minut armosi tähden.
6:6 Sillä kuolemassa ei sinua muisteta; kuka ylistää sinua tuonelassa?
6:7 Minä olen uupunut huokaamisesta; joka yö minä itken vuoteeni vesille ja kastelen leposijani
kyyneleilläni.
6:8 Minun silmäni ovat huienneet surusta, vanhenneet kaikkien vastustajaini tähden.
6:9 Väistykää minusta, kaikki väärintekijät, sillä Herra kuulee minun itkuni äänen.
6:10 Herra kuulee minun anomiseni, Herra ottaa minun rukoukseni vastaan.
6:11 Kaikki minun viholliseni joutuvat häpeään ja suuren pelon valtaan; äkisti he joutuvat häpeään,
kääntyvät pois.