【约伯记】第21章

21:1 Job vastasi ja sanoi:
21:2 "Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani ja suokaa minulle se lohdutus!
21:3 Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
21:4 Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
21:5 Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.
21:6 Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:
21:7 Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?
21:8 Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
21:9 Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.
21:10 Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
21:11 Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
21:12 He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
21:13 He viettävät päivänsä onnessa, mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan.
21:14 Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
21:15 Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä
rukoilemme?'
21:16 Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta
kaukana.
21:17 Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein
hän jakelee arpaosat vihassansa?
21:18 Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
21:19 Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niinettä hän sen tuntee.
21:20 Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
21:21 Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
21:22 onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
21:23 Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;
21:24 hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
21:25 Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.
21:26 Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.
21:27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
21:28 Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
21:29 niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
21:30 että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
21:31 Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
21:32 Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
21:33 Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset
ovat kulkeneet hänen edellänsä.
21:34 Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne - niistä jää pelkkä petollisuus
jäljelle."