11:1 Sitten naemalainen Soofar lausui ja sanoi:
11:2 "J?isik? suulas puhe vastausta vaille, ja saisiko suupaltti olla oikeassa?

11:3 Saattaisivatko jaarituksesi miehet vaikenemaan, niin ett? saisit pilkata, kenenk??n sinua h?pe??n
h??t?m?tt??
11:4 Sanoithan: 'Minun opetukseni on selke?, ja min? olen puhdas sinun silmiss?si.'
11:5 Mutta jospa Jumala puhuisi ja avaisi huulensa sinua vastaan
11:6 ja ilmaisisi sinulle viisauden salaisuudet, ett? h?nell? on ymm?rryst? monin verroin! Silloin huomaisit,
ett? Jumala on painanut unhoon montakin pahaa tekoasi.
11:7 Sin?k? k?sitt?isit Jumalan tutkimattomuuden tahi p??sisit Kaikkivaltiaan t?ydellisyydest? perille?
11:8 Se on korkea kuin taivas - mit? voit tehd?, syvempi kuin tuonela - mit? voit ymm?rt???
11:9 Se on pitempi kuin maa ja laveampi kuin meri.
11:10 Jos h?n liit?? paikalle ja vangitsee ja kutsuu oikeuden kokoon, niin kuka voi h?nt? est???
11:11 Sill? h?n tuntee valheen miehet, v??ryyden h?n n?kee tarkkaamattakin.
11:12 Onttop?inen mies voi viisastua ja villiaasin varsa ihmisty?.
11:13 Jos sin?kin valmistat syd?mesi ja ojennat k?tesi h?nen puoleensa -
11:14 mutta jos k?dess?si on v??ryys, heit? se kauas ?l?k? anna petoksen asua majoissasi -
11:15 silloin saat kohottaa kasvosi ilman h?pe?n tahraa, olet kuin vaskesta valettu etk? mit??n pelk??.
11:16 Silloin unhotat onnettomuutesi, muistelet sit? kuin vett?, joka on virrannut pois.
11:17 El?m?si selkenee kirkkaammaksi keskip?iv??, pime?nkin aika on niinkuin aamunkoitto.
11:18 Silloin olet turvassa, sill? sinulla on toivo; t?hystelet - k?yt turvallisesti levolle,
11:19 asetut makaamaan, kenenk??n pelj?tt?m?tt?, ja monet etsiv?t sinun suosiotasi.
11:20 Mutta jumalattomain silm?t raukeavat; turvapaikka on heilt? mennyt, ja heid?n toivonsa on huokaus."