【以赛亚书】第14章

14:1 Sillä Herra armahtaa Jaakobia ja valitsee vielä Israelin ja sijoittaa heidät heidän omaan maahansa;
muukalaiset liittyvät heihin ja yhtyvät Jaakobin heimoon.
14:2 Kansat ottavat heidät ja tuovat heidät heidän kotiinsa, ja Israelin heimo saa heidät Herran maassa
omiksensa, orjiksi ja orjattariksi, ja he vangitsevat vangitsijansa ja vallitsevat käskijöitänsä.
14:3 Ja sinä päivänä, jona Herra päästää sinut rauhaan vaivastasi, tuskastasi ja siitä kovasta työstä, jota
sinulla teetettiin,
14:4 sinä virität tämän pilkkalaulun Baabelin kuninkaasta ja sanot: "Kuinka on käskijästä tullut loppu, tullut
loppu ahdistuksesta!
14:5 Herra on murtanut jumalattomain sauvan, valtiaitten vitsan,
14:6 joka kiukussa löi kansoja, löi lakkaamatta, joka vihassa vallitsi kansakuntia, vainosi säälimättä.
14:7 Kaikki maa on saanut levon ja rauhan, he puhkeavat riemuun.
14:8 Kypressitkin sinusta iloa pitävät sekä Libanonin setrit: 'Sinun maata mentyäsi ei nouse kukaan meitä
hakkaamaan.'
14:9 Tuonela tuolla alhaalla liikkuu sinun tähtesi, ottaaksensa sinut vastaan, kun tulet. Se herättää haamut
sinun tähtesi, kaikki maan johtomiehet, nostattaa valtaistuimiltansa kaikki kansojen kuninkaat.
14:10 Kaikki he lausuvat ja sanovat sinulle: 'Myös sinä olet riutunut niinkuin mekin, olet tullut meidän
kaltaiseksemme.'
14:11 Alas tuonelaan on vaipunut sinun komeutesi, sinun harppujesi helinä; sinun allasi ovat vuoteena
madot, toukat ovat peittonasi.
14:12 Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä
kansojen kukistaja!
14:13 Sinä sanoit sydämessäsi: 'Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni
korotan ja istun ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan.
14:14 Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi.'
14:15 Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan, pohjimmaiseen hautaan.
14:16 Jotka sinut näkevät, ne katsovat pitkään, tarkastavat sinua: 'onko tämä se mies, joka järisytti maan,
järkytti valtakunnat,
14:17 joka teki maanpiirin erämaaksi ja hävitti sen kaupungit, joka ei päästänyt vankejansa kotiin?'
14:18 Kansojen kuninkaat kaikki lepäävät kunniassa, kukin kammiossansa.
14:19 Mutta sinä olet kaukana haudastasi, poisviskattuna niinkuin hylkyvesa, olet peittynyt surmattujen,
miekalla lävistettyjen, kiviseen kuoppaan suistuneitten alle, olet kuin tallattu raato.
14:20 Et sinä saa yhtyä heidän kanssaan haudassa, sillä sinä olet maasi hävittänyt, kansasi tappanut. Ei
ikinä enää mainita pahantekijäin sukua.
14:21 Laittakaa hänen lapsillensa verilöyly heidän isiensä pahain tekojen tähden, etteivät he nousisi
ottamaan omaksensa maata ja täyttäisi maanpiiriä kaupungeilla."
14:22 Minä nousen heitä vastaan, sanoo Herra Sebaot, ja hävitän Baabelilta nimen ja jäännöksen, suvun ja
jälkeläiset, sanoo Herra.
14:23 Minä teen sen tuonenkurkien perinnöksi ja vesirämeeksi, minä lakaisen sen pois hävityksen luudalla,
sanoo Herra Sebaot.
14:24 Herra Sebaot on vannonut sanoen: Totisesti, mitä minä olen ajatellut, se tapahtuu, mitä minä olen
päättänyt, se toteutuu:
14:25 minä muserran Assurin maassani ja tallaan hänet vuorillani, niin että hänen ikeensä heltiää heidän
päältään ja hänen kuormansa heltiää heidän hartioiltansa.
14:26 Tämä on päätös, päätetty kaikesta maasta, tämä on käsi, ojennettu kaikkien kansojen yli.
14:27 Sillä Herra Sebaot on päättänyt, - kuka sen tyhjäksi tekee? Hänen kätensä on ojennettu, - kuka sen
torjuu?
14:28 Kuningas Aahaan kuolinvuotena tuli tämä ennustus:
14:29 Älä iloitse, Filistea kaikkinesi, siitä että sauva, joka sinua löi, on murtunut. Sillä käärmeen juuresta
kasvaa myrkkylisko, ja sen hedelmä on lentävä käärme.
14:30 Vaivaisista kurjimmat löytävät laitumen, ja köyhät saavat turvassa levätä, mutta sinun juuresi minä
tapan nälkään, ja sinun jäännöksesi surmataan.
14:31 Valita, portti, huuda, kaupunki; menehdy pelkoon, Filistea kaikkinesi, sillä pohjoisesta tulee savu;
eikä yksikään erkane vihollisen riveistä.
14:32 Ja mitä vastataan pakanakansan sanansaattajille? "Herra on perustanut Siionin, ja hänen kansansa
kurjat saavat siinä turvan."