35:1 Erämaa ja hietikko iloitsee, aromaa riemuitsee ja kukoistaa kuin lilja.
35:2 Se kauniisti kukoistaa ja iloitsee ilolla ja riemulla. Sille annetaan Libanonin kunnia, Karmelin ja
Saaronin ihanuus. He saavat nähdä Herran kunnian, meidän Jumalamme ihanuuden.
35:3 Vahvistakaa hervonneet kädet, voimistakaa horjuvat polvet.
35:4 Sanokaa hätääntyneille sydämille: "Olkaa lujat, älkää peljätkö. Katso, teidän Jumalanne! Kosto tulee,
Jumalan rangaistus. Hän tulee ja pelastaa teidät."
35:5 Silloin avautuvat sokeain silmät ja kuurojen korvat aukenevat.
35:6 Silloin rampa hyppii niinkuin peura ja mykän kieli riemuun ratkeaa; sillä vedet puhkeavat erämaahan
ja aromaahan purot.
35:7 Hehkuva hiekka tulee lammikoiksi ja kuiva maa vesilähteiksi. Aavikkosutten asunnossa, missä ne
makasivat, kasvaa ruoho ynnä ruoko ja kaisla.
35:8 Ja siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on "pyhä tie": sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä
varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy - eivät hullutkaan.
35:9 Ei ole siellä leijonaa, ei nouse sinne raateleva peto; ei sellaista siellä tavata: lunastetut sitä kulkevat.
35:10 Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu
ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.