MIKKO. Sen hyvin tietää kuulemattakin. Vai luulitteko hänen jäävän vanhaksi piiaksi?
KORTESUO. Niin, niin, mutta minä tarkoitan, että hän viedään nyt jo.
Ensi pyhänä kuulutetaan.
MIKKO. Paljon mahdollista.
KORTESUO. Tähän Johannekseen, näes.
MIKKO. Johannekseen? Tähän parrattomaan Johannekseen? Sitä minä en usko.
JOHANNES. Eipähän se mikään uskonkappale lienekään, mutta voi se siltä tapahtua.
MIKKO. Ei taivaan päivinä. Anna Liisako nyt menisi tuommoiselle piimäsuulle?
JOHANNES. Mitähän sinä oikeastaan tarkoitat, mies? Minusta tuntuu, että sinä kaiken aikaa olet tahtonut minua tässä ärsytellä.
KORTESUO. No, no—ei riidellä.—Mikko laskee vaan leikkiä.
MIKKO. En, jumaliste, minä laske leikkiä.
KORTESUO. Saat sitten nähdä ensi sunnuntaina. Tervetulemasta tänne silloin kuulisiin.
MIKKO. Tästä on vielä aikaa sunnuntaihin.
RIIKKA. Ei tarvitse odottaakaan niin kauvan. onhan Anna Liisa läsnä, sanokoon itse, onko asia tosi vai ei.
JOHANNES. Niin, sano Anna Liisa.
