59:1 Katso, ei Herran käsi ole liian lyhyt auttamaan, eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan:
59:2 vaan teidän pahat tekonne erottavat teidät Jumalastanne, ja teidän syntinne peittävät teiltä hänen
kasvonsa, niin ettei hän kuule.
59:3 Sillä teidän kätenne ovat tahratut verellä ja sormenne vääryydellä; teidän huulenne puhuvat valhetta,
teidän kielenne latelee petosta.
59:4 Ei kukaan vaadi oikeuteen vanhurskaasti, eikä kukaan käräjöi rehellisesti. He turvautuvat tyhjään ja
puhuvat vilppiä, kantavat kohdussaan tuhoa ja synnyttävät turmion.
59:5 Myrkkyliskon munia he hautovat, hämähäkin verkkoja he kutovat; joka niitä munia syö, se kuolee,
rikkipoljetusta puhkeaa kyykäärme.
59:6 Heidän verkkonsa eivät kelpaa vaatteeksi, heidän tekemäänsä ei voi verhoutua; heidän työnsä ovat
vääryyden töitä, ja heidän kätensä ovat täynnä väkivallan tekoa.
59:7 Heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan viatonta verta; heidän ajatuksensa
ovat vääryyden ajatuksia, tuho ja turmio on heidän teillänsä.
59:8 Rauhan tietä he eivät tunne, oikeutta ei ole heidän askeleissansa; polkunsa he tekevät mutkaisiksi, ei
kukaan, joka niitä käy, tunne rauhaa.
59:9 Sentähden on oikeus meistä kaukana, eikä vanhurskaus saavuta meitä; me odotamme valoa, mutta
katso, on pimeä, aamunkoittoa, mutta vaellamme yön synkeydessä.
59:10 Me haparoimme seinää pitkin niinkuin sokeat, haparoimme niinkuin silmiä vailla; me kompastelemme
sydänpäivällä niinkuin hämärässä, me olemme terveitten keskellä niinkuin kuolleet.
59:11 Me murisemme kaikki kuin karhut ja kujerramme kuin kyyhkyset; me odotamme oikeutta, mutta sitä
ei tule, pelastusta, mutta se on kaukana meistä.
59:12 Sillä meidän rikoksemme ovat monilukuiset sinun edessäsi, ja meidän syntimme todistavat meitä
vastaan; sillä meidän rikoksemme seuraavat meitä, ja pahat tekomme me tunnemme:
59:13 me olemme luopuneet Herrasta ja kieltäneet hänet, vetäytyneet pois Jumalaamme seuraamasta,
puhuneet sortoa ja kapinaa, kantaneet kohdussamme ja purkaneet sisimmästämme valheen sanoja.
59:14 Oikeus työnnetään takaperin, ja vanhurskaus seisoo kaukana, sillä totuus kompastelee torilla,
suoruus ei voi sisälle tulla.
59:15 Niin oli totuus kadonnut, ja joka pahasta luopui, se ryöstettiin paljaaksi. Herra näki sen, ja se oli
hänen silmissänsä paha, ettei ollut oikeutta.
59:16 Ja hän näki, ettei ollut yhtäkään miestä, ja hän ihmetteli, ettei kukaan astunut väliin. Silloin hänen
oma käsivartensa auttoi häntä, ja hänen vanhurskautensa häntä tuki.
59:17 Ja hän puki yllensä vanhurskauden kuin rintahaarniskan ja pani pelastuksen kypärin päähänsä, hän
puki koston vaatteet puvuksensa ja verhoutui kiivauteen niinkuin viittaan.
59:18 Tekojen mukaan hän maksaa palkan: vihan vastustajillensa, koston vihollisillensa; merensaarille hän
kostaa.
59:19 Ja päivän laskun äärillä he pelkäävät Herran nimeä ja päivän koittamilla hänen kunniaansa. Sillä se
tulee kuin padottu virta, jota Herran henki ajaa eteenpäin.
59:20 Mutta Siionille se tulee lunastajana, niille Jaakobissa, jotka synnistä kääntyvät, sanoo Herra.
59:21 Ja tämä on minun liittoni heidän kanssansa, sanoo Herra: minun Henkeni, joka on sinun päälläsi, ja
minun sanani, jonka minä suuhusi panen, eivät väisty sinun suustasi, eivät lastesi suusta eivätkä lastesi
lasten suusta, sanoo Herra, nyt ja iankaikkisesti.