22:1 Ennustus Näkylaaksosta. Mikä sinun on, kun sinä kaikkinesi katoille nouset,
22:2 sinä humuavainen, pauhaava kaupunki, sinä remuava kylä? Surmattusi eivät ole miekan surmaamia,
eivät sotaan kuolleita.
22:3 Kaikki sinun päämiehesi yhdessä pakenivat, joutuivat vangiksi, jousta vailla; keitä ikinä sinun omiasi
tavattiin, ne vangittiin kaikki tyynni, kuinka kauas pakenivatkin.
22:4 Sentähden minä sanon: "Kääntäkää katseenne minusta pois: minä itken katkerasti; älkää tunkeilko
minua lohduttamaan, kun tytär, minun kansani, tuhoutuu."
22:5 Sillä hämmingin, hävityksen ja häiriön päivän on Herra, Herra Sebaot, pitävä Näkylaaksossa. Muurit
murrettiin, vuorille kohosi huuto.
22:6 Eelam nosti viinen, tullen vaunuineen, väkineen ja ratsumiehineen, ja Kiir paljasti kilven.
22:7 Ihanimmat laaksosi täyttyivät vaunuista, ratsumiehet asettuivat asemiin portin eteen.
22:8 Hän riisui Juudalta verhon, ja sinä päivänä sinä loit katseesi Metsätalon asevarastoon.
22:9 Te huomasitte monta repeämää Daavidin kaupungin muurissa ja kokositte vedet Alalammikkoon;
22:10 te luitte Jerusalemin talot ja hajotitte taloja vahvistaaksenne muurin,
22:11 ja te teitte molempien muurien välille paikan, johon Vanhan lammikon vedet koottiin. Mutta hänen
puoleensa te ette katsoneet, joka tämän tuotti, häntä te ette nähneet, joka tämän kauan sitten valmisti.
22:12 Ja sinä päivänä Herra, Herra Sebaot, kutsui itkuun ja valitukseen, pään paljaaksi ajamaan ja säkkiin
vyöttäytymään.
22:13 Mutta katso: on ilo ja riemu, raavaitten tappaminen ja lammasten teurastus, lihan syönti ja viinin
juonti! "Syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme."
22:14 Niin kuului minun korviini Herran Sebaotin ilmoitus: "Totisesti, ei tämä teidän syntinne tule
sovitetuksi, ei kuolemaanne saakka, sanoo Herra, Herra Sebaot."
22:15 Näin sanoo Herra, Herra Sebaot: Mene tuon huoneenhaltijan tykö, Sebnan tykö, joka on linnan
päällikkönä.
22:16 "Mitä sinulla täällä on asiaa, ja keitä sinulla täällä on, kun tänne itsellesi haudan hakkautat,
hakkautat hautasi korkeuteen, kallioon itsellesi asunnon koverrat?"
22:17 Katso, Herra heittää sinua, mies, rajusti: hän kouraisee sinut kokoon,
22:18 kääräisee sinut keräksi ja paiskaa pallona menemään maahan, jossa on laajuutta joka suuntaan.
Sinne sinä kuolet, ja sinne jäävät sinun kunniavaunusi, sinä herrasi huoneen häpeä.
22:19 Minä syöksen sinut pois paikastasi; hän kukistaa sinut asemastasi.
22:20 Mutta sinä päivänä minä kutsun palvelijani Eljakimin, Hilkian pojan,
22:21 ja puetan hänen yllensä sinun ihokkaasi, vyötän hänet sinun vyölläsi ja panen sinun valtasi hänen
käteensä, niin että hän on oleva isänä Jerusalemin asukkaille ja Juudan suvulle.
22:22 Ja minä panen Daavidin huoneen avaimen hänen olallensa; ja hän avaa, eikä kukaan sulje, ja hän
sulkee, eikä kukaan avaa.
22:23 Minä lyön hänet vaarnaksi vahvaan paikkaan, ja hän tulee kunniaistuimeksi isänsä suvulle.
22:24 Hänen varaansa ripustautuu hänen isänsä suvun kaikki paljous, vesat ja versot, kaikki pienet astiat,
maljat ja ruukut kaikki.
22:25 Sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot, pettää vahvaan paikkaan lyöty vaarna, se katkeaa ja putoaa, ja
kuorma, joka oli sen varassa, särkyy. Sillä Herra on puhunut.
22:2 sinä humuavainen, pauhaava kaupunki, sinä remuava kylä? Surmattusi eivät ole miekan surmaamia,
eivät sotaan kuolleita.
22:3 Kaikki sinun päämiehesi yhdessä pakenivat, joutuivat vangiksi, jousta vailla; keitä ikinä sinun omiasi
tavattiin, ne vangittiin kaikki tyynni, kuinka kauas pakenivatkin.
22:4 Sentähden minä sanon: "Kääntäkää katseenne minusta pois: minä itken katkerasti; älkää tunkeilko
minua lohduttamaan, kun tytär, minun kansani, tuhoutuu."
22:5 Sillä hämmingin, hävityksen ja häiriön päivän on Herra, Herra Sebaot, pitävä Näkylaaksossa. Muurit
murrettiin, vuorille kohosi huuto.
22:6 Eelam nosti viinen, tullen vaunuineen, väkineen ja ratsumiehineen, ja Kiir paljasti kilven.
22:7 Ihanimmat laaksosi täyttyivät vaunuista, ratsumiehet asettuivat asemiin portin eteen.
22:8 Hän riisui Juudalta verhon, ja sinä päivänä sinä loit katseesi Metsätalon asevarastoon.
22:9 Te huomasitte monta repeämää Daavidin kaupungin muurissa ja kokositte vedet Alalammikkoon;
22:10 te luitte Jerusalemin talot ja hajotitte taloja vahvistaaksenne muurin,
22:11 ja te teitte molempien muurien välille paikan, johon Vanhan lammikon vedet koottiin. Mutta hänen
puoleensa te ette katsoneet, joka tämän tuotti, häntä te ette nähneet, joka tämän kauan sitten valmisti.
22:12 Ja sinä päivänä Herra, Herra Sebaot, kutsui itkuun ja valitukseen, pään paljaaksi ajamaan ja säkkiin
vyöttäytymään.
22:13 Mutta katso: on ilo ja riemu, raavaitten tappaminen ja lammasten teurastus, lihan syönti ja viinin
juonti! "Syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme."
22:14 Niin kuului minun korviini Herran Sebaotin ilmoitus: "Totisesti, ei tämä teidän syntinne tule
sovitetuksi, ei kuolemaanne saakka, sanoo Herra, Herra Sebaot."
22:15 Näin sanoo Herra, Herra Sebaot: Mene tuon huoneenhaltijan tykö, Sebnan tykö, joka on linnan
päällikkönä.
22:16 "Mitä sinulla täällä on asiaa, ja keitä sinulla täällä on, kun tänne itsellesi haudan hakkautat,
hakkautat hautasi korkeuteen, kallioon itsellesi asunnon koverrat?"
22:17 Katso, Herra heittää sinua, mies, rajusti: hän kouraisee sinut kokoon,
22:18 kääräisee sinut keräksi ja paiskaa pallona menemään maahan, jossa on laajuutta joka suuntaan.
Sinne sinä kuolet, ja sinne jäävät sinun kunniavaunusi, sinä herrasi huoneen häpeä.
22:19 Minä syöksen sinut pois paikastasi; hän kukistaa sinut asemastasi.
22:20 Mutta sinä päivänä minä kutsun palvelijani Eljakimin, Hilkian pojan,
22:21 ja puetan hänen yllensä sinun ihokkaasi, vyötän hänet sinun vyölläsi ja panen sinun valtasi hänen
käteensä, niin että hän on oleva isänä Jerusalemin asukkaille ja Juudan suvulle.
22:22 Ja minä panen Daavidin huoneen avaimen hänen olallensa; ja hän avaa, eikä kukaan sulje, ja hän
sulkee, eikä kukaan avaa.
22:23 Minä lyön hänet vaarnaksi vahvaan paikkaan, ja hän tulee kunniaistuimeksi isänsä suvulle.
22:24 Hänen varaansa ripustautuu hänen isänsä suvun kaikki paljous, vesat ja versot, kaikki pienet astiat,
maljat ja ruukut kaikki.
22:25 Sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot, pettää vahvaan paikkaan lyöty vaarna, se katkeaa ja putoaa, ja
kuorma, joka oli sen varassa, särkyy. Sillä Herra on puhunut.
