31:1 Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
31:2 Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
31:3 Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
31:4 Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä
väkijuomaa?"
31:5 Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä säädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
31:6 Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
31:7 Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
31:8 Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
31:9 Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
31:10 Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
31:11 Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
31:12 Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
31:13 Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
31:14 Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
31:15 Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
31:16 Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
31:17 Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
31:18 Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
31:19 Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
31:20 Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
31:21 Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
31:22 Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
31:23 Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
31:24 Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
31:25 Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
31:26 Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
31:27 Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
31:28 Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
31:29 "Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä."
31:30 Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
31:31 Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.
31:2 Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
31:3 Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
31:4 Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä
väkijuomaa?"
31:5 Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä säädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
31:6 Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
31:7 Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
31:8 Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
31:9 Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
31:10 Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
31:11 Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
31:12 Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
31:13 Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
31:14 Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
31:15 Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
31:16 Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
31:17 Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
31:18 Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
31:19 Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
31:20 Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
31:21 Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
31:22 Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
31:23 Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
31:24 Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
31:25 Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
31:26 Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
31:27 Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
31:28 Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
31:29 "Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä."
31:30 Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
31:31 Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.
