26:1 Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu tyhmälle kunnia.
26:2 Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on aiheeton kirous: ei se toteen käy.
26:3 Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään!
26:4 Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin.
26:5 Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän itseänsä viisaana pitäisi.
26:6 Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa juoda, joka sanan lähettää tyhmän mukana.
26:7 Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin sananlasku tyhmäin suussa.
26:8 Yhtä kuin sitoisi kiven linkoon kiinni, on antaa kunniaa tyhmälle.
26:9 Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa.
26:10 Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se, joka tyhmän pestaa, kulkureita pestaa.
26:11 Kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa.
26:12 Näet miehen, viisaan omissa silmissään - enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
26:13 Laiska sanoo: "Tuolla tiellä on leijona, jalopeura torien vaiheilla."
26:14 Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa.
26:15 Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen.
26:16 Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti.
26:17 Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu.
26:18 Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia,
26:19 on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo: "Leikillähän minä sen tein."
26:20 Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora.
26:21 Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies.
26:22 Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
26:23 Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän.
26:24 Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sydämessänsä.
26:25 Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on
sydämessä.
26:26 Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu.
26:27 Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää.
26:28 Valheellinen kieli vihaa omia ruhjomiansa, ja liukas suu saa turmiota aikaan.
26:2 Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on aiheeton kirous: ei se toteen käy.
26:3 Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään!
26:4 Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin.
26:5 Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän itseänsä viisaana pitäisi.
26:6 Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa juoda, joka sanan lähettää tyhmän mukana.
26:7 Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin sananlasku tyhmäin suussa.
26:8 Yhtä kuin sitoisi kiven linkoon kiinni, on antaa kunniaa tyhmälle.
26:9 Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa.
26:10 Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se, joka tyhmän pestaa, kulkureita pestaa.
26:11 Kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa.
26:12 Näet miehen, viisaan omissa silmissään - enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
26:13 Laiska sanoo: "Tuolla tiellä on leijona, jalopeura torien vaiheilla."
26:14 Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa.
26:15 Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen.
26:16 Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti.
26:17 Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu.
26:18 Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia,
26:19 on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo: "Leikillähän minä sen tein."
26:20 Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora.
26:21 Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies.
26:22 Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
26:23 Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän.
26:24 Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sydämessänsä.
26:25 Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on
sydämessä.
26:26 Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu.
26:27 Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää.
26:28 Valheellinen kieli vihaa omia ruhjomiansa, ja liukas suu saa turmiota aikaan.
